Rasismin käsite tarkoittaa ajattelua, jonka mukaan ihmisen ominaisuudet ovat ”rodun” määräämiä, ja toiset etnisyydet ovat luonnostaan toisia alempia - tämä on ns. suppea merkitys. Laajemmassa merkityksessään rasismi tarkoittaa myös omasta poikkeavaan ihonväriin tai etnisyyteen perustuvaa syrjintää tai ennakkoluuloisuutta.
Rasistiksi kutsutaan henkilöä, joka uskoo, että muut etnisyydet eivät ole yhtä hyviä kuin hänen omansa, ja kohtelee tämän vuoksi epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi niihin kuuluvia ihmisiä.
Arkipäivän rasismi voi näkyä monin tavoin. Siitä voivat viestiä sanat, eleet ja ilmeet, huumori ja erityisesti vitsit, tavat tai vähemmistön näkeminen ongelmana. Rasismi liittyy usein ennakkoluuloihin. Rasistisesti ennakkoluuloinen ihminen ajattelee toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvista ihmisistä pahaa ilman riittävää oikeutusta tai perustelua.
Valtauskulttuuri on Suomessa varsin pieni ja muutostilassa. Jos valtauksilla toimitaan aktiivisesti rasismia vastaan, eikä vain passiivisesti hyväksytä kulttuurissamme olevia rasistisia klikkejä, on valtauksilla mahdollista luoda suvaitsevampaa kulttuuria.
Ajatus, että valtaukset olisivat lähtökohtaisesti vapaita rasismista johtaa väistämättä yhteiskuntamme rasistisien klikkien uusintamiseen. Usein tämä uusintaminen tapahtuu tiedostamatta ja passiivisesti.
Etnisyyttä (kansallista tai maantieteellistä alkuperää, kieltä, kulttuuria, tapoja, arvoja ja yhteenkuuluvuutta) voidaan sukupuolen mukaan lähestyä rakennettuna, muuntuvana ilmiönä. Etnisyys onkin mielekästä nähdä pikemminkin poliittisena prosessina kuin pysyvän identiteetin perustavana määreenä – tämä pätee myös valkoisuuteen.
