Syrjintä ja marginalisointi

Melkein poikkeuksetta sosiaalikeskus tarkoitukseen vallattujen talojen seinällä on ”squat säännöt.” Säänöt vaihtelevat laajuudessaan ja esitystavassaan, mutta ne koskevat erilaisia syrjinnän muotoja. Tavanomaisesti kielletään seksismin, homofobian, fasismin, rasismin ja heteroseksimin harjoittaminen talossa tai sen ympäristössä. Säännöt on helppo hyväksyä, mutta niiden noudattaminen on vaikeaa. Vaikka sosiaalikeskuksilla pyörii paljon valtavirtaa ja nyky-yhteiskuntaa kyseenalaistavaa porukkaa, meistä jokainen on kasvanut yhteiskunnan vaikutusten alaisena. Yhteiskunnan vaikutukset ovat meissä niin syvällä, että vaikka vastustaisimme syrjintää itsessään, sorrumme helposti syrjivään käytökseen tiedostamatta ja rutiininomaisesti. Hyväksymällä sen, että omassa käytöksessä on jatkuvasti parantamisen varaa ja kyseenalaistamalla vakiintuneita käytäntöjä voimme kuitenkin aktiivisesti torjua meistä lähtevää syrjintää.

Tälle sivulle on tarkoitus koota tietoa erilaisista syrjinnän muodoista. Tarkoituksena ei ole vain abstraktien mallien rakentelu, vaan esittää, kuinka syrjintää tapahtuu sosiaalikeskuksilla ja aktivistipiireissä. Konkreettisten esimerkkien kautta on toivottavasti helpompaa tunnistaa näitä asioita itsessään ja miettiä uudelleen vakiintuneita käytäntöjään.

Minkälaisia vaikutuksia syrjivällä käytöksellä on sosiaalikeskusken kävijäkuntaan, ilmapiiriin ja muuhun.

Erilaisia syrjiviä käytäntöjä, sekä kuinka ne toteutuvat valtauskulttuurissa.

M.M. Manring käyttänyt tulkinnassaa Sigmund Freudin pohdintoja agressiivisten vitsien yhteydessä tiedostamattomaan ja Thomas Hobbesin ajatusta siitä, että nauru todistaa vitsin kertojan ylemmyydentunteesta suhteessa vitsin kohteeseen. Manring tiivistää toiseuttavan vitsin toimintaperiaatteet: Vitsit ovat naamioituja hyökkäyksiä todellisia yhteiskunnassa eläviä yksilöitä ja ryhmiä kohtaan. Ne ovat sosiaalisesti hyväksyttyjä, koska ne kanavoivat agressiivisia tunteita turvallisesti, tavalla, joka ei vaivaannuta tai loukkaa juuri sitä erityistä yleisöä, joka on vitsin vastaanottaja. (Manring)

Ratkaisevaa on se, ketkä ovat vitsin tarkoituksellinen yleisö – kenet vitsi sulkee aiottujen vastaanottajiensa piiriin ja kenet se jättää samastumismahdollisuuksien ulkopuolelle. Kysymys ei ole siitä, että joku verbaalinen tai visuaalinen esitys olisi ”vain” harmiton vitsi, vaan siitä, että vitsi aina merkitsee jotain - vitsit ovat hauskempia toisille kuin toisille. Sama pätee niin rasistisiin kuin heteroseksitsisiin vitseihin. Ne eivät ole triviaaleja vaan kertovat paljonkin siitä kulttuurista, jossa niitä on mahdollista esittää. Rasistiset tai naisiin ja homomiehiin kohdistuvat seksistiset ja homofobiset vitsit ovat usein myös luonteeltaan pahansuovempia kuin heteromiesten kustannuksella vitsailu, johon saattaa liittyä ymmärtäväistä hyväksyntää. Vahvemmassa asemassa olevalla on varaa itseironiseen vitsailuun omalla kustannuksellaan.

Valtauskulttuuria koskevia syrjinnän muotoja.

Rasismin käsite tarkoittaa ajattelua, jonka mukaan ihmisen ominaisuudet ovat ”rodun” määräämiä, ja toiset etnisyydet ovat luonnostaan toisia alempia. Sillä tarkoitetaan myös omasta poikkeavaan ihonväriin perustuvaa syrjintää tai ennakkoluuloja.

Rasistiksi kutsutaan henkilöä, joka uskoo, että muut etnisyydet eivät ole yhtä hyviä kuin hänen omansa, ja kohtelee tämän vuoksi epäoikeudenmukaisesti ja syrjivästi niihin kuuluvia ihmisiä.

Arkipäivän rasismi voi näkyä monin tavoin. Siitä voivat viestiä sanat, eleet ja ilmeet, huumori ja erityisesti vitsit, tavat tai vähemmistön näkeminen ongelmana. Rasismi liittyy usein ennakkoluuloihin. Rasistisesti ennakkoluuloinen ihminen ajattelee toisiin etnisiin ryhmiin kuuluvista ihmisistä pahaa ilman riittävää oikeutusta tai perustelua.

Valtauskulttuuri on Suomessa varsin pieni ja muutostilassa. Jos valtauksilla toimitaan aktiivisesti rasismia vastaan, eikä vain passiivisesti hyväksytä kulttuurissamme olevia rasistisia klikkejä, on valtauksilla mahdollista luoda suvaitsevampaa kulttuuria.

Ajatus, että valtaukset olisivat lähtökohtaisesti vapaita rasismista johtaa väistämättä yhteiskuntamme rasistisien klikkien uusintamiseen. Usein tämä uusintaminen tapahtuu tiedostamatta ja passiivisesti.

Etnisyyttä (kansallista tai maantieteellistä alkuperää, kieltä, kulttuuria, tapoja, arvoja ja yhteenkuuluvuutta) voidaan sukupuolen mukaan lähestyä rakennettuna, muuntuvana ilmiönä. Etnisyys onkin mielekästä nähdä pikemminkin poliittisena prosessina kuin pysyvän identiteetin perustavana määreenä – tämä pätee myös valkoisuuteen.

1. Ymmärrä mitä rasismi on ja miten se ilmenee esim. suomalaisessa arjessa. Rasismi ei ole vain äärioikeiston toimintaa.
2. Mieti ennenkuin puhut. Marginalisointi ja ihmisten jaottelu etnisyyden tai kulttuurin perusteella tapahtuu usein arkikielessä. Esimerkiksi vähemmistöryhmään kuuluvan ihmisen etnisyyden tuominen esiin ei ole aina välttämätöntä, ja se helposti marginalisoi vähemmistöryhmää sekä luo kuvan valtaväestön 'normaaliudesta'. Kaikki ihmiset kuuluvat etnisiin ryhmiin, eivät vain ne jotka edustavat jotain muuta etnistä ryhmää kuin valtaväestö.
3. Älä sorru stereotypioihin. Tyypittely on sinänsä käytännöllinen tapa jäsentää todellisuutta ymmärrettäväksi. Stereotyypit puolestaan toimivat hierarkisoinnin ja halventavan toiseuttamisen – vieraaksi, naurettavaksi ja alempiarvoiseksi tekemisen – välineinä. Stereotyypit pelkistävät esittämänsä joihinkin harvoihin, yksinkertaistettuihin ja luonnollistettuihin piirteisiin. Ne jähmettävät kohteensa vaille muutoksen mahdollisuutta. Ne ulottavat väitteensä koskemaan ihmisryhmiä ottamatta huomioon yksilöitä ja niiden välisiä eroja. Stereotyypit vetävät rajoja *normaalin* ja *epänormaalin*, hyväksyttävän ja paheksuttavan välille.
4. Puutu rasistiseen huumoriin - sitä ei tarvitse suvaita.
5. Järjestä rasisminvastaista toimintaa. Valtaukset tarjoavat tilan toiminnan järjestämiseen, eikä rasiminvastaista toimintaa ole koskaan liikaa. Ota toimintaa järjestettäessä huomioon, ettet samalla marginalisoi ja lokeroi ihmisiä jonkun nimikkeen alle vastoin heidän tahtoaan. Usein kannattaa myös tarkistaa ennenkuin järjestää esim. jotain ihmisjoukkoa koskevan leffanäytöksen, etteivät he ole jo tekemässä jotakin vastaavaa. Silloin kannattaa miettiä olisiko parempi apu esim. mainostaa heidän tapahtumaansa valtauksella.
6. Ota selvää oman kulttuurisi ulkopuolisista tapahtumista. Kannattaa pitää mielessä, etteivät vähemmistöryhmät ole passiivisia ryhmittymiä, vaan järjestävät itse toimintaa joka usein jää valtakulttuurilta huomioimatta.
7. Käytä päätäsi. Tämä teksti on hyvin yleistävää, eikä yleistyksiin kannata sortua. Kaikki ovat erilaisia ja kokemusten kautta oppii aina enemmän kuin lukemalla.

Sosiaalikeskuksessa ihmisillä ei ole ”naisten töitä” ja ”miesten töitä”. Kulttuurissamme on tapana yrittää pakottaa ihmisiä sukupuolirooleihin, jotka jakavat meidät sukupuolistereotypioihin ja asettavat meille erilaisia odotuksia: esimerkiksi miehiin liitettyjä ominaisuuksia arvostetaan enemmän kuin naisellisina pidettyjä.

Ihmisellä ei ole syntymälahjana sukupuolta, joka määrittäisi automaattisesti hänen luonteensa, tekonsa, mielipiteensä tai tunteensa. Pikemminkin sukupuoli kirjoitetaan häneen lukuisten erilaisten tapojen, arvojen, sääntöjen, käytäntöjen ja instituutioiden kautta. Haluamme purkaa seksististä ajattelua ja seksistisiä valtarakenteita.

Sosiaalikeskus on tila miljoonille erilaisille sukupuolisuuksille. Ainoa raja oman seksuaalisuuden toteuttamiselle on toisten kunnioittaminen. Jokaisella on itsemääräämisoikeus omaan ruumiiseensa.

Lähde: Projekti sosiaalikseskus http://valtaus.q-olio.net/?q=node/148

Heteronormatiivisuudella viitataan vallitsevaan sosiaaliseen järjestykseen ja pakottavaan valtaan, joka pitää yllä heteroseksuaalisuutta normina ja normaalina. Miehen ja naisen välistä seksiä, rakkautta, tai parisuhdetta pidetään luonnollisena, normaalina ja etuoikeutettuna, jolloin ei-heteroseksuaalisuus on joko poikkeavaa tai näkymätöntä. Tämä järjestys määrittelee esimerkiksi homoseksuaalisuuden ja biseksuaalisuuden poikkeaviksi normista, seksuaalisiksi toiseuksiksi, ja transsukupuolisuuden niin ikään poikkeavuudeksi suhteessa 'normaalehin' heteromies- ja heteronaissukupuoliin. Queer-ajattelun näkökulmasta voidaan kuitenkin todeta, että heterous ei ole normaalia, se on vain yleistä. Heteronormatiivisuutta tehdään ja uusinnetaan jatkuvasti, tämä tapahtuu mm. muiden seksuaalisuuksien halventamisen kautta - homoseksuaalisuuden varaan rakentuva vitsi sisältää myös olettamuksen heterokseksuaalisuuden normaaliudesta. Heteroseksimiä vastaan on vaikea toimia, koska oletus heteroseksuaalisuuden normaaliudesta on suomalaisessa kulttuurissa hyvin vahva.

Tässä hyvin keskeneräinen lista heteroseksimin torjumisesta

1. Älä oleta, että heterous olisi sen normaalimpaa kuin mikään muukaan

Heterous on vain yksi seksuaalisuuden muoto ja seksuaalisuuksia on monia. Älä pidä sitä normina josta muut poikkeavat. Heterous ei ole normaalia, se on vain yleistä.

1. Älä marginalisoi muita seksuaalisuuksia

Ei-heteroseksuaalisesta suhteesta puhuttaessa helposti tuo suhteen seksuaalisuuden esille. Älä tee sitä ellei se ole välttämätöntä, sillä ei-heteroseksuaalisten suhteiden jatkuva esiintuonti luo kuvan, että on olemassa 'oikea seksuaalisuus.'

1. Tulkitse vastakarvaan

Omia heteronormatiivisuutta uusintavia klikkejä voi purkaa lukemalla 'vastakarvaan.' Vastakarvaan lukeminen on tapa tehdä oletetun ilmisisällön, ensisijaistetun tulkinnan kanssa ristiriitaisia mutta silti mielekkäitä tulkintoja. Se on tapa harjoittaa tuottavaa katsetta.

Homofobia on homoseksuaaleihin kohdistuva irrationaalinen pelko tai kammo, erityisesti homo- ja biseksuaaleihin kohdistuvan syrjinnän ja väkivallan motiivina. Käsitettä on kritisoitu psykologisoinnista ja syrjinnän näkemisestä sitä harjoittavan yksilön ongelmana, ilman että syrjinnän yhteiskunnallisiin rakenteisiin puututaan.

Suomalainen kulttuuri ja muutos suhteessa ei-heteroseksuaalisuuteen ”Homo” haukkumasanana ja sen merkitys heteroseksuaalisuuden ja patriarkaatin rakentamisessa

Ikäsyrjintä tarkoittaa sitä että henkilön mielipiteitä vähätellään tämän iän takia. Usein vanhemmat ihmiset kohdistavat nuorempiin ikäsyrjintää, mutta se voi toimia toisinkin päin.